Bïhkedimmie aalkoealmetjistie
Akte sïejhme bïhkedimmie aalkoealmetjistie jallh maadthalmetjistie mah maadtoem laantesne utnin, dah laantesne årroejin jallh akte geografijes dajvesne laantesne dennie boelhkesne gosse gyrreldimmie, kolonisasjovne jallh gosse daan beajjetjen staateraasth geesilovvi.
Dïhte mij lea joekehth aalkoealmetjidie dah sijhtieh dej etnihkeles identiteetem, kultuvrem, sosijaale institusjovnide jïh dej jieliemidie båetije boelvide vaarjelidh jïh evtiedidh.
Saemieh leah dah aajneaalkoealmetjh Europesne. Histovrijeles saemieh lin guhkiem jïh ektenes eatnemem nuhtjeme jïh annje nuhtjeminie. Låångkegh saemieh daam dajvem nuhtjeme, åvtelen nasjonaalestaath tseegkesovvin. Ij leah dan gåvva jiehtedh man guhkiem, muvhth aerviedieh 10 000 jaepieh, mearan muvhth 3000 jaepieh jiehtieh.
Åålmehreakteles vaarjelimmie
Jaepien 1977 dle Sveerjen rïjhkebiejjie nænnoesti saemieh Sveerjen aalkoealmetjh jïh dej sjïere kultuvreles reaktah Sveerjesne utnieh. (prop 19776/77:80). Jaepien 2000 Sveerje unnebelåhkoelaakem nænnoestovvi dejtie vïjhte nasjonaale unnebelåhkoegielide, saemieh akte dejstie (prop. 1998/99:143, SFS 2009:724). 2011 raejeste saemieh aalkoealmetjinie Sveerjen maadthlaakesne nænnoestamme.
Saemieh aalkoealmetjinie aaj åålmehreaktijes vaarjelimmiem utnieh. Sveerje lea nænnoestovveme saemieh leah dovne åålmege, aalkoealmetjh jïh nasjonaale unnebelåhkoe. Saemieh edtjieh jïjtjereeremem utnedh, daate lea internasjonaale reaktaj mietie juktie lea åålmege jïh aalkoealmetjh. Daate lea aaj lierehtimmesne nænnoestamme, FN:n dåehkeste åålmehreaktide jïh Sveerje lea dam dej reektehtsinie FN:n traktatorgaanese bæjhkoehtamme.
Saemieh Saepmesne jïh Sveerjesne
Låångkegh saemieh dajvesne jieleme mij daan biejjien njielje laantine juakasovveme. Daate vijries dajve Kolahalöyeste Russlaantesne, noerhtesåevmesne jïh noerhteNöörjen mïereste- jïh sjisjnjielistie jïh Eajran raajan Sveerjen raedtesne. Daate dïhte Saepmie. Ij leah Saepmie ajve geografijes dajve, menh dam kultuvrem jïh dam gïelem ektede. Saemieh Sveerjen raedtesne nænnoes ektiedimmiem dej dajvigujmie maam lin låångkegh nuhtjeme. Saemiej ïedtje dam jielemem jïh dam etnihkeles identiteetem båetije boelvese vaarjelidh.
Man gellie saemieh gååvnese?
Ij leah vihties man gallesh mah saemien maadtoem utnieh jïh sijhtieh saemine årrodh. Sveerjesne ibie ryöknh etniske maadtoen mietie, jïh dan gaavhtan ij leah dan gåvva jiehtedh man gellie saemieh daebpene. Saemieh abpe laantesne årroeminie jalhts jeenemes Norrbottenisnie jïh Västerbottenisnie jielieminie. Jaepien 2021 dle 9226 Saemiedigkien gïelelåhkosne jïh luhpiem utnin gïelem Saemiedigkieveeljemisnie vedtedh. Guktie luhpiem dam darjodh dle tjoerh saemie årrodh, saemiengïelem hïejmegieline jallh naan eejtegistie jallh aahka aajjeste gïelem gåetesne soptsestamme. Tjoerh aaj 18 jaepien båeries illeme, otnege Sveerjen staatesne årrodh jallh tjaaleldh Sveerjesne dej golme minngemes jaepieh.
Båatsoesaemieh
Gallesh saemieh båatsojne veadta. Medtie 2500-3000 saemieh Sveerjen raedtesne båatsoesaemieh jïh destie veasoeh. Jeenjebh, joekoen Norrbottenen leenesne båatsoedajve jïh båatsoesaemieh. Gååvnese medtie 4600 båatsoesaemieh Sveerjesne, daejstie 40 % nyjsenæjjah. Rïjhkebiejjie lea bæjhkoehtamme båatsoe lea vihkeles saemien kultuvresne.
Jeatjah saemien jielemh jïh barkoeh
Jeatjah saemien jielemh lea vijreme, gööleme jïh duedtie ( gïetevætnoeh jïh kåanste). Daan biejjien saemieh aaj jeatjah voenejielieminie gïehtelieh dej noerhtemes dajvine, daamtaj jielemh komponeeredidh, vg. unnebe gaertene jïh stuaragujmie.
